Kotiäidin työssä minua _joskus_ ärsyttää se ettei ikinä tule mitään valmista. Vaikka lapset ovat niin ihania, ja kaunein lahja mitä ikinä voi saada, on kotitöiden määrä joskus melko uuvuttava.  Pyykkiä saa pestä, pestä ja pestä, pöytää pyyhkiä, imuroida, lakaista jne, jne jne, eikä koskaan se koskaan lopu, aina on uudet sotkut edessä kun selän kääntää. Niinpä tämä sokerimassatouhu on niin terapeuttista, kun saa aikaiseksi jotain valmista.

Tämä ruusu on ihan vaan varastoon, mutta pikkukukat odottavat viikonlopun tupareita.

Tähän ruusuun olen aika tyytyväinen.

Tähän vauveliin taas en. Kasvot eivät onnistuneet ollenkaan... Turvaistuin on kuivasta jämäpalasta tehty, ja täynnä halkeamia, ja kantokahvakin meni poikki. Samalla sain myös tutin kahvan rikki :/ no ei se mitään, tämä kun ei ole menossa mihinkään, omaksi iloksi vain näpersin... Tämä vauva ei ole vastasyntynyt, vaan kuvaa n.1/2 vuotiasta, jolle jo hieman tullut vauvanpyöreyttä.

Mukavia aurinkoisia päiviä kaikille!